Tähän alkuun sopinee bloggaajan tunnustus: olen vielä Speksi-untuvikko. Aiemmat kokemukseni tämän lumoavan konseptin äärellä ovat rajoittuneet ainoastaan katselunautintoihin. Täytyy myöntää, että ensimmäisessä näkemässäni näytöksessä en tavallaan täysin tiennyt mitä olin oikeastaan tullut katsomaan. Tiesin lähinnä, että kyse on opiskelijateatterista. Pian jo kuitenkin nauroin vedet silmissä muiden lailla ja uppouduin nopeasti tarinan vietäväksi. Jutun jujusta saa kyllä helposti kiinni, vaikka ajautuisi katsomoon ilman minkäänlaisia alustavia tietoja. Omstartia en tosin ensikertalaisena katsojana uskaltautunut huutelemaan, mutta kannustan ehdottomasti siihen: interaktiivisuus on nimittäin varmaankin yksi Speksin hauskimmista ominaisuuksista.
Ehkä yllättävintä ensimmäisessä näkemässäni Speksissä oli produktion ammattimaisuus ja säkenöivyys. Näyttelijät, puvustus, lavastus, tanssi, musiikki.. kaikki näkemäni lavalla oli niin vaikuttavaa! Parasta on, että tarjolla on joka vuonna aivan erityinen ja uniikki show. Katsojana pääsee aina vuodesta toiseen kokemaan uudestaan Speksin ensi viehätyksen.
Speksiläisten rakkaudella tehdyn taidonnäytteen näkeminen on äärimmäisen upea kokemus ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille! Olen myös varsin onnellinen siitä, että tänä vuonna olen päässyt osaksi produktiota myös sisältä käsin. Silloin ymmärtää vielä paremmin, kuinka paljon suunnittelua Speksiin todella sisältyy. Hauskaa, että yhtäkkiä tämä oma paikka blogiin höpöttelijänä onkin jo ihan tuttu!
Siispä, olit sitten uusi intoilija tai jo vanha konkari, toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi mukaan Speksin pyörteisiin. Nähdään katsomossa!
Kirjoittaja: Sofia Lindeblad