Tiimipäällikön leivontanurkka

Nyt kun kevätsäät ovat alkaneet vihdoin helliä, alkaa samalla tehdä mieli kokeilla jotakin uutta ja seikkailuntuoksuista. Löysinkin pöytälaatikkoni kätköistä yhden kaikkien aikojen lempiresepteistäni: taustalaulupäällikön leivontaohjeen! Sopii erityisesti suurempaan nälkään ja on pitkän valmistusaikansa johdosta erityisen maukas.img_8922

Taustalaulupäällikköohje

1 hengelle

Valmistusaika: noin 9 kk.

Ainesosat:

Taikina:

  • 1 taustalaulutiimi
  • 1 bändi
  • 11 laulavaa näyttelijää
  • 4 dl nuotteja
  • 3 dl nuottien uusia versioita
  • 1 litra treenejä
  • 4 dl tiimipäällikkökokouksia
  • 7,5 dl läpimenoja
  • 2 dl saunailtoja (myös kaljaillat ok)
  • 1 rkl WhatsApp- ja Facebook-keskusteluja

Kuorrutus:

  • 4 dl hiuslakkaa
  • 2 tl jännitystä
  • ripaus epävarmuutta
  • kehuja

16196713_1233120360107791_1738150695_o

Ohje:

  1. Kiipeä pääsykoeviikonloppuna Uuden ylioppilastalon viidenteen kerrokseen ja valikoi sieltä huolella taustalaulutiimi. Itse valitsin lopulta neljä laulajaa, joista tuli aivan ihana tiimi! Tämä on erityisen tärkeä vaihe, sillä tiimi luo pohjan taustalaulupäällikölle. Kun tiimi on valittu, laita se kattilaan ja sekoita mukaan nuotit sekä noin kolmasosa treeneistä.

 

  1. Heitä mukaan bändi, muutama desi treenejä lisää ja nuottien uudet versiot. Tämän jälkeen kuumenna, kunnes seos alkaa kiehua. Kannattaa antaa sekoituksen porista pari kuukautta kannen alla, sillä se käyttää yleensä puolet ajastaan ylimääräiseen säheltämiseen ja jammailuun varsinaisen työskentelyn sijaan. Tämän jälkeen lisää mukaan laulavat näyttelijät ja loput treenit. Keittämisen aikana kattilan reunoille alkaa muodostua speksirakkautta.

 

  1. Kaada seos suureen kulhoon ja ripottele läpimenot mukaan. Anna seoksen levätä muutama päivä niin hapettomassa tilassa kuin mahdollista – esimerkiksi Mannerheim-sali käy hyvin.

 

  1. Lisää mukaan tiimipäällikkökokoukset, saunaillat sekä viimeisenä erilaiset Whatsapp- ja Facebook-keskustelut levottomilla jutuilla ja gif-animaatioilla höystettyinä. Sekoita taikinaa ohjaajalle, tuottajille, muille tiimipäälliköille ja erityisesti näyttelijöiden lauluohjaajalle osoitetuilla kysymyksillä. Kaada taikina jännityksellä jauhotettuun vuokaan ja laita uuniin pariksi viikoksi, jotta tunnelma ehtii kohota.

 

  1. Ota esiin teatterilava ja kumoa valmis taustalaulupäällikkö sen takaosaan. Tunnistat onnistuneen päällikön siitä, että se pysyy pystyssä eikä pyörry tai luiki pakoon. (Jos valmiissa päällikössä esiintyy näitä piirteitä, heitä mukaan pari halausta muilta produktion jäseniltä.)

 

  1. Ennen ensi-iltaa kuorruta päällikkö hiuslakalla ja ripottele päälle pieni määrä epävarmuutta. Esityksen jälkeen laita kirsikaksi päälle yksi muulta produktiolta tai yleisöltä taustalaulajille osoitettu kehu, esimerkiksi: ”Taustalaulajat kuulostaa tänä vuonna hel-vetin hyvältä!” Lisää myös paljon omia kehuja tiimille sekä bändille.

 

Valmista tuli! Nauti esitysviikon aikana kuohuviinin ja onnenkyyneleiden kera. Maku vaihtelee ajoittain suloisen makeasta kitkerään ja takaisin päättyen lopulta ihanaan karonkassa nautittuun viimeiseen palaan. Jäljelle jää katkeransuloinen toive siitä, että kaiken pureskelun jälkeenkin saisi vielä kokea saman uudestaan.

14939537_10211641097488517_4964156405039387386_o
Vuoden 2017 taustalaulupäällikkö Alli

Intohimona speksimusiikki

Olennainen osa speksiä ovat musiikilliset taustavoimat, jotka koostuvat bändistä ja taustalaulajista. Bändissä viulua soittava Emilia Hellsten ja taustalaulajana toimiva Melis Hakkarainen vastasivat muutamaan kysymykseen tiimiensä toiminnasta ja omista kokemuksistaan.

Miten päädyitte mukaan Humanistispeksiin?

Melis: Jo syksyn ensimmäisillä tapaamiskerroilla16196898_1255348717847511_1423132567_o opiskelutovereiden ja tuutoreidemme kanssa muistan kiinnittäneeni huomiota toisen tuutorimme mainostukseen ”mahtavasta humanistispeksistä”. On kummallista, miten onnistuinkaan onkimaan tuon yksityiskohdan kaikesta siitä informaatiosta, jota tulvi noiden ensimmäisten päivien aikana -ottaen huomioon, etten ollut tuolloin vielä koskaan kuullut speksistä saati tiennyt, mitä se tarkoittaa. Mysteeri ratkesi kuitenkin seuraavien päivien aikana kyseisen tuutorimme paljastuessa speksin tuottajaksi. Hän kannusti hakemaan mukaan ja takasi,
ettei päätöstä tule katumaan. Hain taustalaulajaksi ja pääsin kuin pääsinkin osaksi ihanaa viiden taustalaulajattaren tiimiä.

Emilia: Kuulin humanistispeksistä jo ensimmäisenä opiskeluvuotenani, ja se kuulosti heti kiinnostavalta. Kiireiden vuoksi en kuitenkaan hakenut vielä mukaan. Kävin katsomassa viime vuoden speksin, ja päätin hakea seuraavana vuonna. Viime syksynä juttelin monen speksissä aiemmin mukana olleen kanssa, ja kaikki suosittelivat mukaan hakemista. Tänä vuonna soitankin produktiossa viulua.

Miten produktio on lähtenyt osaltanne etenemään?

Melis: Speksifiilistä alettiin pitää yllä jo lokakuussa, kun tapasimme ensimmäisen kerran teen siemailun merkeissä ja siitä kuukauden päästä olikin jo debyyttikeikkamme yhdessä speksibändin kanssa nimenjulkkareissa Suvilahdessa. Syksyn kääntyessä talveen alkoi treenejä olla kahdesti viikossa, pääsääntöisesti maanantaisin omat stemmikset taustalaulupäällikkömme kotona ja torstaisin bändin kanssa yhteiset Pop&Jazz-konservatoriolla.

16196447_1233120373441123_1260133161_o
Emilia: Treenaamme speksibändin kanssa kaksi kertaa viikossa, olemme treenanneet jo syksystä alkaen. Kaikki soittajat ovat taitavia ja jokaisella on omia ideoita, ja harjoituksissa on aina hauskaa. Kaikki ovat hyviä tyyppejä, ja tulemme kaikki erinomaisesti juttuun. On hauskaa seurata, kuinka kaikilla on erilaisia musiikillisia vahvuuksia, ja kuinka kaikki osaavat hyödyntää omia taitojaan. Jotkut soittajista esimerkiksi myös sovittavat biisejä speksiin. Bändistä kertoo jotain se, että jo ensimmäisellä soittokerralla biisit kuulostavat hyviltä, ja treeneissä syntyy hyvä tekemisen meininki. Tämän bändin kanssa on helppo kuulostaa hyvältä.

Millaiset fiilikset teillä on tiiminne kanssa työskentelystä?

Melis: Näin speksifuksina tuntee välillä olevansa täysin untuvikko, kun ympärillä on paljon kokeneita speksiläisiä. Siitä tunteesta huolimatta niin treeneissä kuin yhteisissä riennoissa ei ole koskaan tarvinnut tuntea oloaan ulkopuoliseksi. Tunnelma on aina lämmin ja avoin, ja hymyileviä kasvoja on joka puolella. Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja hauskanpito; treeniluokkaammekaan ei tarvitse pitkään käytäviltä etsiä, sillä sen löytää, jos seuraa naurunremakkaa.

Emilia: Speksissä hauskaa on se, että tekeminen on todella monipuolista. Minulla on viulunsoitossa klassinen tausta, joten tämä poikkeaa monella tavalla siitä. Soittamiseen kuuluu speksissä paljon improvisaatiota ja tekeminen on vapaampaa. Kaikki sovitukset ovat myös todella erilaisia, ja niitä on hauska soittaa. Speksi on jo tässä vaiheessa tuonut paljon uusia kokemuksia.

13775633_1063171330436029_1606593816905635701_n
Taustoja laulava Melis
16244374_1262338897148493_1062192491_n
Speksibändin viulisti Emilia

Valo-Klonkut & Äänitiimi

Valo-Klonkut

Samalla, kun esiintyjät tepastelevat lavalla, puvustajat ja maskeeraajat loihtivat heistä hahmoja, ohjaajat huutelevat taiteellisia visioitaan, ja tuottajat pyörittävät koko kaaosta, on yksi tiimi, joka hiippailee varjoissa. Vaikka näyttelijät, tanssijat ja muusikot esittävät toinen toistaan taitavampia taidonnäytteitä omissa lajeissaan, tämä tiimi on speksin todellinen puppet master, joka loppupeleissä päättää, kuka saa parrasvalon ja kuka ei.

Ja nyt blackout.

Valo1
Valosuunnittelijan inspiraatiolähteitä

Valotiimin työ on yhtä speksin abstrakteimmista ja siksi aluksi lähes näkymätöntä. Rakennuspäivään saakka kaikki valmistelu koostuu ajatuksista, muistiinpanoista ja numeerisesta datasta. Läpimenossa valosuunnittelija tarkkailee kaikkia, tietää jokaisen esiintyjän tarkan sijainnin ja näkee päässään lavan lopullisen olomuodon, mutta kukaan muu ei sitä näe. Kun joku kysyy, suunnittelijan on vaikea puhua samaa kieltä kuin kuuntelija. Silmät kiiluvat pimeässä kuin kaksi lamppua.

Teknikko istuu pitkät illat pimeässä luolassaan ja naputtaa valotilanteita valopöytään. Ympärillä hurisevat laitteet, joiden toimintaperiaatteista muut eivät ymmärrä hölkäsen pöläystä. KLUNK-KLUNK, kähisee teknikko ja syventyy valokarttaan, joka vaikuttaa aivan yhtä kryptiseltä kuin teknikon puhe. Ohjelmoinnin naputuksen keskeyttää vain ajoittainen kahvin ryystämisen ääni.

Esitysviikko. Speksi pääsee vihdoinkin stagelle. Valotiimi hyppää lavalle ja alkaa huudella toisilleen käsittämättömän kuuloisia ohjeita, kuten: “Hei laita tsännel viisysi ja kuuskyt päälle”, “nyt veeälliin ne tokat gobot” ja “tuliks fresuihin kaksnollaykköset vai -kakkoset?” Sitten teknikko näpyttää pöytää keskittyneen näköisesti seuraavat kaksi päivää. Silloin tällöin kuuluu hiljainen kirosana ja kahvin ryystäminen. Valot välkkyvät. Teknikko vakuuttaa, että valmista tulee.

Ensi-ilta. Valotiimi on kuukausia hautonut kauneimmin hehkuvia värejään, pärisyttävimpiä strobojaan, tarkkareunaisimpia spottejaan ja villeimpiä valoratkaisujaan. Kello koittaa seitsemän, tervetuloa Humanistispeksiin. Teknikko nostaa liukua.

Tänään saatte olla parrasvaloissa.

Äänitiimi

Äänisuunnittelutiimin työrupeama jatkuu. Vielä on aikaa parannuksille ja hienosäädölle, vaikka suurin työ alkaa olemaan jo takana päin. Enää on jäljellä loppurypistys ja 200 nauhametrin kiri. Millisekunnin tarkkuudella saavutamme maaliviivan, joka häämöttää jo kulman takana produktion ensi-illassa. Välitankkaus ja renkaidenvaihto on suoritettu ja kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti.

Äänitiimi

Äänten ja äänimaisemien koostaminen on ollut antoisaa ja sopivan haastavaa. Temaattisena kokonaisuutena metsä voi kätkeä sisäänsä sekä faktaa että fiktiota, mutta enempää en paljasta. Näin jännitys säilyy esityksiin saakka, joissa lopullisesti pääsette nauttimaan kupeittemme hedelmistä. Ne realisoituvat lopullisesti, kun ääniä päästään kokeilemaan näyttämöllä. Silloin ne saavat panoroidun lihan ekvalisoitujen luidensa ympärille

Mutta nyt avantoon uimaan. Lämpimästi tervetuloa esityksiin myös äänitiimin puolesta!

Päiväni ohjaajana

Jokainen trailereita kuvannut ymmärtää hyvän aikataulutuksen tärkeyden. Siksi onkin mieltä ylentävää herätä kuvauspäivänä 2 tuntia myöhässä. Puolessa tunnissa kyyti on oven edessä, ja matka jatkuu kuvaajan ja äänisuunnittelijan kanssa kohti viimeisten kuvausrekvisiittojen hakua. Geokätköilyä luonnollisesti harjoitetaan ympäri Helsinkiä. Matkaa ei auta se, että navigoija on juuri pari päivää sitten päässyt nielurisaleikkauksesta, eikä ole juuri saanut syötyä mitään.  Energian puutteessaan hän ei aina muista kertoa ajoissa minne pitää kääntyä. Onneksi hiljaisena sunnuntaiaamuna muut autoilijat eivät joutuneet kärsimään röyhkeistä U-käännöksistämme.

Lopulta pääsemme määränpäähän, rauhaisaan metsään. Kruunuvuorenlampi on hiljainen ja seesteinen, paitsi silloin kun kengät liukuvat mudassa ja oksat käyvät kimppuun. Ensimmäiset traileritiimin jäsenet löytyvät lammelta jo lähes kylmettyinä, kun aikataulut eivät aivan pitäneetkään. Onneksi auto toi mukanaan suklaata ja ruokaa. Leiriydymme, ja alamme kuumeisesti etsiä tarkempia kuvauslokaatioita. Valmistelut loppuvat juuri kun näyttelijät saapuvat paikalle. Sitten kuvataan.

Miltäs tämä kuva näyttää? Joo, pitäskö toi kuva ottaa vähän matalammalta. Älä käänny ihan noin nopeasti, tai tee semmonen yhtenäisempi liike ainakin. Mee tonne saarekkeelle istumaan. Saadaaks me näyttelijälle alusta et se voi istua puoliks vedessä? Toinen näyttelijä lähtis nyt keräämään vähän lämpöä. Tää on merkkaus, vielä ei tarvi ihan heittäytyä. Pitäskö kokeilla kuvata tää kohtaus myös takaapäin? Tää ei oo käyttistä, takki villiintyi. Huohotukset kuulu nyt tosi hyvin. Aurinko alkaa laskemaan, nopeempi tempo! Seisot siinä, ja toi juoksentelee tuolla, seuraa. Tuut noiden oksien välistä ja jatkat tuonne. Sit vähän vielä jalkoja kuvataan.

Kuuden tunnin kylmettymisen ja neljän tunnin kuvausten jälkeen päivä on pulkassa. Ohjaaja ja kuvaaja ovat jatkuvasti olleet liikkeessä, konkreettisesti tai mielensä sisällä, mutta vähemmän onnekkaat ovat saaneet odotella ja seisoskella hyvän aikaa. Onneksi kuvauksissa selviää yllättäen, että eräs näyttelijöistä asuu puolen kilometrin päässä saunallisessa kartanossa. Spontaanit helpotuksen ja ilon reaktiot ovat käsinkosketeltavia. Tai tietenkään aivan kaikki eivät huokaise helpotuksesta: editoijien työ vasta alkaa.  Kuvaukset päättyvät sunnuntaina n. klo 17:00, ja torstaina klo 18:00 Alina-salissa potkaistaan käyntiin kuudennen speksin nimenjulkkarit. Mitäkö saimme aikaan? Tule itse paikan päälle, niin pääset seuraamaan kuinka tämän vuoden produktion salaisuudet pääsevät päivänvaloon!

Äänisuunnittelu

FÄrHeikkilotvonen
Kuva: Heikki Lotvonen

Lyhyestä virsi kaunis. Äänisuunnittelutiimissä pääset käyttämään luovuuttasi ja teknologista osaamistasi laajasti. Äänet ovat tärkeä osa teatteriesitystä ja ne luovat katsojalle illuusion kuulon välityksellä. Jos Wilhelm Scream ei ole sinulle täyttä hepreaa,  olet tervetullut tähän iloiseen joukkoon. 🙂