Humanistispeksissä puhutaan yleisesti speksikrapulasta. Sillä tarkoitetaan tyhjyyden tunnetta, joka syntyy elämään ja mieleen, kun produktion esitykset ovat ohi ja yli puolen vuoden mittainen intensiivinen prosessi saa yhtäkkiä päätöksen. Tunnetusti paras tapa päästä yli tästä elämän vallanneesta tyhjyydestä on alkaa puuhata muita asioita, kuten moni humanistispeksiläinen tekeekin, sillä meistä monella on projekteja ja harrastuksia vaikka muille jakaa.
Tapasin viime viikolla erään produktiolaisen kyselläkseni häneltä, mitä projekteja hänellä on taas aikaa työstää eteenpäin Muurin esitysten ollessa ohi. Vili soitti Muurissa saksofonia ja saapuukiin kahvilaan soitin olallaan. Toisella olalla hänellä on kangaskassi, jossa piilottelee muutama kappale hänen viime kesänä painattamaansa pienlehteä eli zineä. Istumme alas kahvilan pöytään. Vili alkaa kertoa projekteistaan.
Hän puuhaa mitä moninaisimpia juttuja kulttuurin ja taiteen parissa painottaen musiikkiin. Se on toki luontevaa, sillä Vilillä on muusikon tutkinto takataskussa. Tällä hetkellä musapuolella hänen keskittyneimmin työstetyt projektinsa ovat Fuggles-, Grandiradio- sekä Centsimo Eemos-nimiset bändit. Fugglesin musiikki on Vilin sanojen mukaan ”hiphoppia kaikilla mausteilla”. Bändi on äänittämässä EP:tä, joka julkaistaan kasettina ja kaljana (eli olutpulloina, joiden kyljessä on linkki albumiin). Oluen valmistaa harrastuspienpanimo Mallastie, jossa Vili myös puuhailee mukana. Grandiradio soittaa muun muassa spoken wordillä höystettyä rokkia ja Centsimo Eemos on juuri äänittänyt pitkäsoiton.
Bändien lisäksi Viliä kiinnostaa äänitekniikka ja syksyllä hän oli mukana tekemässä esimerkiksi yhtä lyhytelokuvaa. Viime kesänä hän julkaisi kaveriensa kanssa ensimmäisen oman zinensä eli pienlehtensä. Zine oli nimeltään Sombreron muotoinen kivi, tuttavien kesken SMK, ja ensi kesänä olisi tarkoitus painattaa seuraava numero. Zinellä tarkoitetaan yleensä omakustanteisia pienlehtiä, joista tehdään pieniä yleensä alle 100 kappaleen painoksia, ja joita myydään itse erilaisissa tapahtumissa. Zine-perinne on lähtenyt liikkeelle punk-piireistä 1970-luvulla, minkä vuoksi edelleen niissä usein painottuvat musiikkiaiheet. Zinejä on kuitenkin paljon erilaisia ja niissä voi olla lähes kaikkea sarjakuvista ja mielipideteksteistä fiktiivisiin teksteihin ja kuvataiteeseen. SMK yhdistelee muun muassa sarjakuvaa, mielipidetekstejä ja haastatteluja. Vili on pyöritellyt lisäksi ideaa toisestakin kuvapainotteisemmasta zinestä, mutta sen julkaiseminen on vielä harkinta-asteella. Myös SMK2 on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta sen pariin Vilin pitäisi päästä kunhan osa musahommista ja korkeakoulujen ennakkotehtävät on saatu pois alta.
Vili ei taida joutua yhdenkään projektin jälkeen hirveän pitkään kärsimään tyhjyydestä, vaikka kyllä hän myöntää olleensa väsynyt ja harmissaan muutaman päivän Muurin päättymisen jälkeen. Sen jälkeen seuraavat kiireet veivät kuitenkin mennessään!
Teksti: Roosa Saloheimo