Ennen tätä syksyä en ollut kuullutkaan sanaa ”speksi”. Uuden ystävän ympäripuhumana innostuin ajatuksesta olla osa suurta produktiota, jossa olisi mahdollisuus tavata samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Päätin liittyä mukaan tietämättä lainkaan mitä odottaa. Hain useisiin tiimeihin, joista päädyin kahteen, koska eihän kahden rakkaan lapsen välillä voi valita. Niinpä minusta tuli sekä hius- ja maskitiimin että puvustustiimin ylpeä jäsen.
Speksisyksy alkoi minulle yllättäen ja kiireellä. Tunsin itseni kaikkien speksikonkareiden seassa aika untuvikoksi, kun yritin pysyä kärryillä muiden puhuessa minulle täysin vieraista asioista ja ihmisistä. Vähitellen pääsin kuitenkin mukaan produktion vilskeeseen ja juoksin tiimitapaamisissa, joissa katseltiin inspiraatiokuvia, esiteltiin luonnoksia, sekä sovittiin hahmojaosta. Maskitiimissä luonnostelimme paperille mahdollisia maskeja ja mietimme hahmojen tyyliä. Lievänä yllätyksenä minulle tuli, että maskitiimissä saa maskeeraamisen lisäksi myös istua mallina tiimikavereille, koska näyttelijät eivät ole aina saatavilla. Olen saanut nähdä miltä näyttäisin 20 vuotta vanhempana ja jos minulla sattuisi kasvamaan parta.
Vaikka, maski ja hiukset ovat erittäin tärkeitä, on puvustuksella varmaan suurin merkitys speksin visuaaliseen ilmeeseen. Puvustuksen pitäisi olla kiinnostava ja yhtenäinen, mutta silti kaikkien asujen pitää erottua toisistaan. Sen takia tiimipäälliköillä Katsulla ja Emilialla onkin ollut kamala työ omien vastuuasujen lisäksi kaikkien vaatteiden ja tiimiläisten koordinoinnissa, että lopputulos on yhteensointuva. Tiimiläisen tarvitsee keskittyä vain omaan vastuuasuunsa, eli metsästää kankaita, ommella ja toivoa, että asun sovituksessa ei ilmene ongelmia.
Tavallisesti meikkaus- tai ompeluharrastukseni ovat olleet 
aika yksinäistä puuhaa. Ongelmien tulessa vastaan on vain täytynyt purra hammasta ja toivoa, ettei esimerkiksi raivopäissään revi tekemäänsä vaatetta palasiksi, jos ei itse keksi ratkaisua. Parasta speksissä olemisessa onkin ollut juuri mahdollisuus kysyä neuvoa tai vain keskustella yhteisistä mielenkiinnon kohteista omien tiimiläisten kanssa. Maskitiimin tapaamisissa voidaan puhua meikkitekniikoista tai tuotteiden koostumuksista, jotka kuulostaisivat joko siansaksalta tai kuolettavan tylsiltä monille muille kavereilleni. Olen oppinut hiustenlaittamisesta asioita, joita en mitenkään olisi voinut oppia itsekseni. Puvustustiimissä taas olen tutustunut kaavoitukseen, sekä saanut apua ja vinkkejä vaatteidenompeluun.
Molemmissa tiimeissä mahtavaa on myös ollut saada toteuttaa luonnoksiaan ja ajatuksiaan. Kun näkee suunnittelemansa maskin toisen kasvoilla, tai ompelemansa mekon promokuvissa, tuntee oikeasti saavuttaneena jotain. Nyt kun esitysviikko jo häämöttää, en malta odottaa, että pääsen näkemään oman käden jälkeni lavalla!
