Päivä speksielämässä: ohjaaja Helmi

Produktion toiset läpimenot järjestettiin tammikuun lopussa tutulla Uudella ylioppilastalolla. Läpäreissä näyttelijät, tanssijat ja bändi pääsivät jälleen treenaamaan koko porukan voimin ja näyttämään muulle produktiolle, miten menee. Muiden tiimien jäsenet pääsivät puolestaan tekemään viime hetken ideointia ja suunnitelmia esityksiä varten, tai näkemään jo valmiin työnsä tuloksia näyttämöllä!

Tällä kertaa seurasimme läpäreissä ohjaajaamme Helmiä. Ohjaajan päivään kuuluu monenlaista vilskettä ja paljon ajatustyötä. Helmi on yleisen kirjallisuustieteen opiskelija ja seitsemännen vuoden speksiläinen.

 

Miten päädyit speksiin?

Kun pääsin opiskelemaan ja sain hyväksymiskirjeen yliopistolta, välissä oli Humanistispeksin flaijeri. Olin miettinyt teatteriin liittymistä, joten kiinnostuin speksistä ja päädyin pääsykokeisiin.

Miten speksivuotesi ohjaajana on mennyt?

Hyvin on sujunut, koska tiesin, mitä odottaa. Osa ohjaajan työnkuvaa on, että kaikkea yllättävää voi tulla eteen joka viikko, eli olen pysynyt kiireisenä. Mutta olen tykännyt ja oppinut todella paljon.

Ohjaajan pesti on todella pitkä, joten vuoden aikana ehtii nähdä produktion kaikki vaiheet, ja senkin takia pestiin liittyy paljon kaikkea yllättävääkin.

Mikä fiilis jäi toisesta läpäriviikonlopusta?

Antoisa ja onnellinen, vaikka vielä on muutamia pikku vikoja.

Kulttuurivinkkisi:

Kristian Smedsin Tabu Kansallisteatterissa.

Video, teksti ja kannen kuva: Sohvi Tikanmäki

BLOGI

Discover more from Humanistispeksi

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading