Yksi viime produktion tuottajista, Nina Teikari, mietti kokemustaan tuottajana. Tuottaminen opetti tärkeitä työelämätaitoja, delegointia ja vastuunottoa.

Helmikuu 2019. Eletään esitysviikon loppupuolta, valmistautuminen illan näytökseen on täydessä vauhdissa ja juttelen penkissäni vuorotellen istuvien esiintyjien kanssa tulevaisuudesta samalla kun teen heille kampauksia. Tarkalleen puhumme siitä, aiommeko hakea mukaan seuraavaan produktioon.

Olin ollut Metsästä lähtien niin tiiviisti mukana speksin toiminnassa, että ajatus elämästä ilman speksiä tuntui absurdilta. Toisaalta, eihän tätäkään voi ikuisesti tehdä. Totesin, että haluaisin vetää maski- ja hiustiimiä vielä kerran tai kokeilla jotain ihan uutta, jos minua ei tähän tehtävään enää valittaisi. Viiden vuoden jälkeen olisi sitten hyvä lopettaa.

Pari kuukautta myöhemmin tuottajatiimiin oli varsinaisen haun jäljiltä vielä paikkoja vapaana, joten päätin, että nyt jos koskaan pitäisi tätäkin kokeilla. Olin kolmen tiimipäällikkövuoteni ajan seurannut vierestä speksin tuottajien työskentelyä ja jopa uhonnut, että siihen tehtävään en koskaan hakisi, siinähän on ihan hirveästi työtä. Mutta olin myös vuosi toisensa jälkeen nähnyt, kuinka tuottajat saattoivat produktion aina kunnialla päätökseen. Olin sitä paitsi tuottanut kaksi speksin kesäproduktiota, ja kolmas oli jo, no, työn alla, joten tavallaan sama pitäisi nyt vain tehdä vähän isommassa kaavassa. Niinhän?

Tiedättekö, olipahan vuosi. Onneksi aikaisempien vuosien tuottajilta sai kysyttyä apua silloin kun tarvitsi, enkä olisi voinut toivoa seurakseni parempaa tuottajatiimiä. Tunneskaalalla vedettiin yhdessä melkoista vuoristorataa ylös ja alas, ja monia asioita tuli opittua kantapään kautta, mutta onnistumiset tuntuivat sitten sitäkin paremmilta.

Mitä minulle sitten jäi käteen Humanistispeksin 2020 tuottajana toimimisesta?

3 parasta asiaa tuottajana

  • Tuottajana pääsee aitiopaikalta seuraamaan paitsi produktion muotoutumista, myös produktiolaisten kasvua ja kehittymistä tehtävissään, sekä sitä kuinka heistä puolen vuoden aikana kasvaa yhteisö, jolla on yhteinen päämäärä.
  • Valmiin esityksen näkeminen lavalla. Olen toki joka vuosi ollut suunnattoman ylpeä saavuttamastamme lopputuloksesta, mutta tuottajana tämä tunne sai siltikin vielä pienen lisäboostin, koska tällä kertaa olin ollut paitsi mukana aivan alusta asti, myös aiempaa vastuullisemmassa roolissa.
  • Tuottajakokoukset! Kokoustimme tuottajatiimin kanssa lähes viikoittain, ja vaikka kokoukset venyivätkin välillä monen tunnin mittaisiksi, jos oli paljon asioita hoidettavana ja käsiteltävänä, olivat ne kuitenkin aina jokaisen minuutin arvoisia hyvässä seurassa.

3 asiaa, jotka opin tuottajana

  • Päätöksenteko. Tuottajan tehtävä on yksi vastuullisimpia tehtäviä speksiproduktiossa. Isoista päätöksistä on tietysti tärkeää keskustella kaikkien asianosaisten tahojen kanssa, mutta tietyissä asioissa päätöksentekemisen vastuu on tuottajilla. Päätöksiä täytyy pystyä tekemään, ne täytyy pystyä perustelemaan ja niistä täytyy pystyä kantamaan vastuu.
  • Sano “ei” ja delegoi. Olen aina ollut tuhat rautaa tulessa -tyyppinen luonne ja mennyt monta vuotta sellaisella mentaliteetilla, että jos jonkin asian mahtuu kirjoittamaan kalenteriin, sen ehtii kyllä tekemään. Olin kuitenkin pikkuhiljaa alkanut jo tajuta, että jotkin asiat vaativat itseasiassa enemmän aikaa, ja vapaa-aikakin olisi ihan kivaa, mutta tuottajana löysin aivan uuden näkökulman tähän pohdiskeluuni: minun oli huolehdittava omasta jaksamisestani myös siksi, että muiden työ oli riippuvaista siitä, että minä saan hoidettua vastuullani olevat asiat.
  • Speksin tuottaminen on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä työskentelemään tapahtumatuotannon ja muiden yhteistyötahojen ammattilaisten kanssa ja oppia heiltä, miten asiat hoituvat työelämässä.

Jos tuottajaksi hakeminen kiinnostaa vähääkään, niin annan yhden vinkin: älä jätä hakematta siksi, että tehtävä jännittää. Kukaan ei tiedä, millainen ensi vuodesta on tulossa, mutta apua saa aina kun sitä vain pyytää. Mielestäni yksi parhaista asioista speksissä onkin se, että asiat luonnistuvat lopulta aina, kunhan yhdessä tehdään.

En millään malttaisi odottaa seuraavan produktion esitysviikkoa. Tarkoitukseni on osallistua Humanistispeksiin ensimmäistä kertaa katsojana, ja se on ihan hurjan jännittävä ajatus!

– Nina

Haemme nyt tuottajia, ohjaajaa sekä apuohjaajaa toteuttamaan vuoden 2021 produktiota! Tuottajien ja ohjaajan haku on auki 14.6.2020 klo 23:59 asti & apuohjaajan haku 21.6.2020 klo 23:59 asti. Lue lisää ja hae mukaan.