Käsissämme on tänään harvinaislaatuinen haastattelu. Speksiproduktion salaisten puurtajien kehto, muonitustiimi, on siunannut blogin lukijoita haastattelulla. Ja kuka olisikaan parempi haastateltava kuin tiimipäällikkö itse, jonka näkemyksien kautta pääsemme syventymään speksiin, ruokaan ja elämään.
Vieressäni istuu nyt herra Riku Salpakari, joka on speksitieteiden emeritusprofessori, vai onko Teillä sopivampaa titteliä käyttää?
Tuo titteli on erittäin hyvä.
Teidän pitkän uranne aikana olette ehtineet tehdä monenlaisia asioita speksissä, käsittääkseni tämä on Teidän kuudes vuotenne organisaatiossa. Varmasti polttavin kysymys on tässä kohtaa seuraava: Miten voi yletä muonituspäälliköksi?
Se vaatii 5 vuotta armotonta ja ankaraa treenaamista lavalla. Improtyöskentelyn pitää olla pettämätöntä, vuorosanat pitää muistaa jo ensimmäisellä viikolla, ja sitten, poikanen, ja vain ja ainoastaan sitten, voi kohota muonitustiimin päälliköksi. Ja kuten kaikki tiedämme, muonitustiimi on koko speksin sydän.
Minkälaiset haasteet tänä vuonna erottuvat haasteellisuudellaan viime vuosista? Oletteko kokeneet paineita asemastanne speksin tärkeimmässä tehtävässä, vai ovatko haasteet tuntuneet, nuorison termejä käyttäen, ”läpsyttelyltä”?
Ainahan tähän asemaan kuuluu haasteellisuus, mutta muonitustiimipäällikön virkaan kuuluu myös tietysti organisaatiovastuu, ja -velvollisuus, ja olenkin onnistunut kasaamaan ympärilleni luotettavan tiimin, aka. ”lihamuurin”, kuten heitä voisi leikkisästi kutsua. Heille olen onnistunut delegoimaan tehtäviäni.
Onko olemassa joitain tiettyjä kompetensseja, joita vaaditaan muonitustiimipäällikön virkaan haettaessa?
Pitää olla helvetin hyvä maku. Niin tyylin, ruuan, kuin myös juomalisukkeiden suhteen. Jos mulle ruvetaan tuomaan jotain espanjalaista viiniä, niin… hyi v***u.
Mitä speksi merkitsee Teille tällä hetkellä ja mitä se on merkinnyt Teille Teidän eri elämänvaiheissanne?
Sillon kun olin nuori ja tyhmä, niin luulin, että speksi tarkoittaa taiteen luomista yhdessä ja kollektiivista ponnistelua, mutta nyt tiedän, että speksin syvin olemus on gluteeniton pulla.
Gluteeniton pulla?
Gluteeniton, sukupuoleton, uskonnoton pulla. Siinä se kaikki pyörii, siitä se kaikki alkaa ja siihen se kaikki päättyy.
Pystyttekö poimimaan Teidän lukemattomien onnistumistenne joukosta hetken, johon on huipentunut kaikki Teidän osaamisenne?
Tuossa syksyllä nimenjulkkareissa tein mustikkapiirakkaa, ja onnistuin päihittämään sekä itseni että, uskaltaisin väittää, yli puolet Helsingin yliopiston kemian laitoksen opiskelijoista ja opettajista, sillä sain ainoastaan mustikkaa käyttämällä piirakkavuuat liimaantumaan uunipelteihin kiinni. Se vaati suunnattomia ponnistuksia, mutta onneksi heraklesmaiset voimani sallivat minun irroittaa nämä kaksi objektia toisistaan.
Saitteko koskaan selville tarkempaa selitystä tapahtumalle?
Kyllä tämä taisi olla täysin Jumalan käsissä. An act of God.
Minkälaisia kompetensseja vaaditaan muonitustiimiin pääsemiseksi? Ymmärrän, että muonitustiimin johtaminen ei kuulu jokaisen yksilön mahdollisuuksien spektriin, mutta onko edes tiimiläiseksi pääseminen mahdollista kuolevaisille?
Useimmissa muissa speksiorganisaatioissa muonitusta varten järjestetään jonkinlaisia pääsykokeita, mutta täällä Humppaspeksissä olen onnistunut tiivistämään pääsykokeet yhteen ainoaan kysymykseen. Jos kykenee vastaamaan tähän kysymykseen myöntävästi, silloin pääsee muonitustiimiin käpertymään Isällisten siipieni suojaan. Kysymys on: osaatko pilkkoa sipulia?
En taida osata.
Niinpä.
Mikä on ollut suurin haasteenne produktiossa? Oletteko esimerkiksi joutuneet tekemään ruokaa sadalle ihmiselle 24 tunnin sisällä, tai oletteko kenties joutuneet kestämään vulgaareja kirouksia viljeleviä keittiömestareita tiimissänne?
Olen useiden vuosien ja monien ankarien tilanteiden karaisema, joten pakko on sanoa, että tämä produktio on mennyt kuin vettä vain.
Koska tiedämme, että keittiötyöskentelyä ei ole turhaan glorifioitu erilaisten tosi-tv -ohjelmien kautta, niin on pakko kysyä, että minkä televisioformaatin karsintamenetelmiä käytitte muonitustiimiä haettaessa?
Käytin dokumenttejä hyvin paljon. Tosi-tv on ilmentymä älyllisestä dekadenssista, joka nykyään länsimaita vainoaa, joten käytin paljon historiallisia dokumentteja. Katselin erilaisia gladiaattori- ja mongoolidokumentteja, mutta kaikista inspiroivin dokumentti oli sellainen, joka käsitteli mongooliajan Moskovaa. Moskovalaiset prinssit saivat oikeutuksensa mongooleilta lähtemällä pääkaupunkiin anelemaan oikeuksia, ja useiden mongoolien teettämien testien joukosta hupaisin oli sellainen, jossa mongooliprinssit tanssivat prinssikokelaiden kannattelemilla pöydillä. Sisällytin tämän haasteen osaksi muonitustiimin hakuprosessia. Tämä vahvistaa luonnetta ja kokelaan kontaktia pöytään, joka on muonitustiimin ylin ystävä.
Mitä tapahtui hakijoille, jotka eivät pärjänneet tässä pöydännostamishaasteessa?
Heitä ei nähty enää koskaan.
Turhaa varmastikaan kysyä, mutta missä vaiheessa tämä pöydännostatuskoe käytiin?
Ensimmäisessä.
Kuten kaikki tiedämme, ruuan tekemiseen ja yleisestikin ruokamaailmaan liittyvät aina suuret rahavirrat, ja siksi onkin syytä kysyä Teiltä, Riku Salpakari, speksitieteiden emeritusprofessori, humanisti, mitä tekisit rahalla?
Ostaisin paljon ruokaa. Onneksi raha ei tällä hetkellä ole ongelma, sillä myös Humanistispeksin organisaatio on huomannut piilevät kykyni, ja on antanut minulle periaatteessa rajattoman budjetin, jota en vieläkään, ponnisteluista huolimatta, ole pystynyt ylittämään.
Mikä on ollut suurin ja uskaliain yrityksenne rikkoa budjetti yhdellä kertaa?
Olisikohan se ollut sata euroa.
Siis annettiinko humanistille sata euroa?
Kyllä vain, ja ehkäpä johtajuuteni erinomaisuudesta kertoo se, etten ostanut sillä lainkaan kaljaa.
Saanen kerrata: Sata euroa, eikä ollenkaan kaljaa? Ja humanisti?
Kyllä vain.
No saatiin ainakin otsikko jutulle. Mitä ohjeita antaisit ihmiselle, joka salaisesti haaveilee muonitustiimin jäsenyydestä?
Ne sipulit. Ne ovat sekä muonitustiimin rakkain vihollinen että ystävä. Sun pitää siihen sipuliin päästä käsiksi, sun pitää olla sipuli, tuntea sipuli, sun pitää rakastaa sitä sipulia, mutta sun täytyy kuitenkin juuri ennen alttarille menoa myös pettää ja pilkkoa se sipuli. Vain näin voit olla tunteidesi herra keittiössä.
Onko sipuli symboli, metafora vai täydellinen itsessään?
Oletko koskaan miettinyt miksi sipuli itkettää niin paljon?
En.
Aivan.
Kiitos. Yksi tehtävä vielä: kuvaile viidellä lauseella dystopiaa, jossa speksiin ei kuulu muonitustiimiä.
Viiden lauseen sijaan, voinko lausua ääneen kyseisestä dystopiasta inspiraation saaneen haikun?
Todellakin. Päättäkäämme haastattelu haikuun:
Mellakka, ulos
sinusta mies, nouse nyt
muonitustiimi